Tapahtuma alkoi kokoontumisella Mäntsälän suurlavan parkkipaikalle. Itse lavalta saivat ilmoittautuneet ja ajon ennakkoon maksaneet hakea itselleen perinteisen kassin, johon oli pakattu kaikkea tarpeellista.
Parkkipaikalla pyörät ajatettiin valmiiksi numeroituihin jonoihin ja kaikki tapahtui varsin osaavasti ja leppoisasti. Jonoista myöhemmin lisää.
Moosehead Bikersin Jari "Peltsi" Peltonen vastasi järjestäjän puolesta tapahtuman toteuttamisesta.
– Esitin SMOTOlle joulukuussa idean siitä, että järjestäisimme tapahtuman tänäkin vuonna, kun kävi selväksi, että aiempi järjestäjä ei pystykään täyttämään sitoumustaan. Tämä on kuitenkin jo yli 40 vuotta vanha tapahtuma, eikä sitä haluaisi, että perinne katkeaa, Peltsi kertoo.
41. Hymyilevän Motoristin kevätpäivää - sää oli todella suosiollinen.
– Tapahtuman järjestämisen taloudellinen puoli on vaikea. Viime vuonna, vaikka saimme rauhassa valmistautua ja teimme Hymyilevän lehden, johon myytiin hyvin ilmoituksia, jäimme silti 3000 euroa tappiolle.
– Nyt aikaa oli liian vähän, että olisimme ehtineet tehdä lehteä, joten totesimme, että ainoa mahdollisuus on laittaa tapahtuma perinteistä poiketen maksulliseksi. Sitten aloimme miettiä, mitä moottoripyöräilijä saa sitten vastineeksi maksusta, jotain erityistä? Viime vuoden palautteessa toivottiin pidempää letka-ajoa.
Tänä vuonna letka-ajon pituus on 50 kilometriä, ja se toteutetaan ryhmälähdöillä. Kukin ryhmä lähtee 20 minuutin viiveellä, ja jossain matkan varrella letkojen reitit kohtaavat, jolloin ryhmät ajavat vastakkain ja pääsevät moikkaamaan toisiaan sekä todistamaan hyvää motoristihenkeä.
Viimeisiä reittiohjeita?
Pakettiin kuuluu myös hyvä lounas sekä puuhapussi, jossa on yrittäjiltä saatuja osin ilmais- ja osin alennuskuponkeja. Yhtenä esimerkkinä tekninen ajopuku viitosella, kun sen hinta on normaalisti 98 euroa, Peltonen toteaa.
Käytännässä jonoista muodostetut ryhmät lähtivät 20 minuutin välein. Matkan varrella vastaan ajoi kaksi samanlaista ryhmää, ja kuten Peltsi totesi, oli mukava nostaa kättä samalla asialla oleville toisille moottoripyöräilijöille.
Ajelun jälkeen (joka ehkä olisi voinut olla vieläkin pidempi, koska keli oli niin hyvä ja ajokautta vasta vähän takana) oli vuorossa hyvä lounas kahveineen, joka ajon maksaneille kuului hintaan. Lisäksi kerhon bändi esiintyi taustalla. Kolmen kitaran, kuuden soittajan bändi kuulosti hyvältä.
Lounaalla. Tässä vaiheessa jonoa vasta vähän.
Muuta ohjelmaa oli mm. sadepukuun pukeutumisen SE-kokeilu, joka herätti runsaasti kiinnostusta. Kaikki jotka ovat pidempään moottoripyöräilleet, ovat joutuneet kokemaan millaista on pukea sadepuku päälle a) kuumassa, b) kostean nahkapuvun päälle, c) miten hankalasti puvun kyynär-, olka- ja polvisuojat vaikeuttavat puvun pukemista. Sekä tietysti se, jos pukua ei ole mitoitettu oikein suhteessa pukijan vatsaan tai jos puku nyt muuten vain liian pieni.
SE-kisan naisten sarjan voitti Suvi Nummela ja miesten Mika Yli-Uotinen. Onnea tämän kilpailun ensimmäisille "virallisille" Suomen mestareille.
Sadepuvun pukemisen SE-kokeilun voittajat uunituoreine sadepukuineen: Suvi Nummela ja Mika Yli-Uotinen.
Lisää ohjelmaa oli toki luvassa. Ensinnäkin Moosehead Bikers luovutti hieman ylöspäin pyöristettynä euron per osallistuja, eli 300 euroa MKKV:lle, Motoristit koulukiusaamista vastaan - yhdistyksen toiminnalle. Seuraavaksi Hymyilevän Motoristin kevätpäivän vanne annettiin seuraavalle järjestäjälle eli Oulu MC:lle, jonka puolesta sitä oli vastaanottamassa Marja Suominen. Suominen toivotti kaikki tervetulleiksi Ouluun ensi keväänä, jonne tietysti kaikki menemmekin?
Ja tässä tapahtuman vanne siirtyy Marru Suomisen haltuun.
Lopuksi SMOTO esitteli omaa toimintaansa sekä edunvalvonnan, verenluovutusasioiden että myöskin Motukan, motoristin kriisipalvelun osalta.
Täyteläinen päivä, joka päättyi vielä hienosti kotiinajomatkaan. Kun navigaattoriin kytki seikkailumoodin päälle, niin pääsin ajamaan varsin hienoja pieniä mutkateitä Orivedelle, josta sitten jatkoin isompia teitä eteenpäin. Isolla matkapyörällä seikkailumoodi kävi vähän raskaaksi tai oikeammin hitaaksi, kun yli puolet teistä (tai siltä ainakin tuntui) oli todella pieniä, soraisia ja kelirikkoisia hiekkateitä. Mutta maisema oli hieno, eikä kerrankaan ollut kiire minnekään. Ajamista parhaimmillaan. Hymyilytti siis koko paluumatkankin.
Moosehead Bikersin eli järjestävän seuran talkoolaiset ansiokkaasti esillä.
Hymyilevä / Moosehead lahjoitti 300 euroa MKKV:n toimintaan.
Lopuksi SMOTO esitteli toimintaansa. Menossa on veripalveluvastaava Simo Ruuskan puheenvuoro.