Kymi Ring: MotoGP-radan lisäksi huikea kokonaisuus ja Suomen tulevien ratamoottoripyöräilyn maailmanmestareiden kehto

– Viimeinen Suomessa ajettu ratamoottoripyöräilyn MM-kisa oli vuoden 1986 Imatranajo. Kisojen järjestäminen päättyi, kun radalla sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, minkä vuoksi FIM vei järjestelyoikeudet. FIMin viesti kisan jälkeen oli selkeä: "älkää tarjotko kisojen järjestämistä vuonna 1987, ei mene läpi", kertoo Kymi Ringin hankepäällikkö Timo Pohjola. 

Ohjeeksi saatiin etsiä toinen paikkakunta kisan järjestämiseen. Timo oli lajipäällikkönä Suomen Moottoriliitossa ja Kouvolan kaupungissa teollisuusalueella oli sopivasti katuja käytössä, joten vuonna 1987 järjestettiin esikisa, ja kolmena vuonna peräkkäin kisaa ajettiiin 750-kuutioisilla. Superbiken säännöt kuitenkin muuttuivat, jatkossa vaadittiin kiinteää rataa kisojen järjestämiseen. 

– Saimme lupauksen, että kunhan teette kiinteän moottoriradan, saatte kisan. Alustavasti sovimme, että vuonna 1992 järjestäisimme Superbike-kisan Suomessa. Suunnittelimme 3,8 kilometrin mittaista rataa, ja Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi budjetin, mutta valtuuston käsittelyssä autourheilun puolelta syntyi haloo, että "mehän joutuisimme muuttamaan jokkisrataa parin kaarteen osalta!" Kaupunki otti lisäaikaa, mikä tarkoitti sitä, että sopimus FIMin kanssa meni umpeen.

Otettaisiinko uusiksi?

– Vuonna 2006 Voikkaan paperitehdas Kouvolassa lopetettiin, ja kaupungissa syntyi tarve saada aikaan työllistäviä hankkeita. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kutsui luokseen ja kysyi, että "laitetaanko käyntiin se suunnitelma, minkä valtuusto aikanaan jätti hyväksymättä", johon minä tietenkin vastasin, että laitetaan vaan, Pohjola kertoo asialliseen tyyliinsä.

Hanke käynnistettiin Kouvolan seudun kuntayhtymässä 7. helmikuuta 2007, ja 14.1.2016 asemakaava sai lainvoiman, mikä mahdollisti rakentamisen aloittamisen. Kun rakennuslupa myönnettiin 2.3., niin rakentaminen aloitettiin kello 7.15 kolmantena päivänä maaliskuuta.

Pohjola muistuttaa, että aivan kuten FIA:nkin, myös Kymi Ringin tulevasta toiminnasta kaksi kolmasosaa on muuta kuin moottoriurheilua. Se on samalla myös tekijä, mikä mahdollistaa Kymi Ringin kokonaisuuden toteutumisen.

– Kyse on valtakunnallisesta, koko Suomea hyödyttävästä hankkeesta, ei mistään yksittäisen kuntayhtymän tai maakunnan hankkeesta. 

Suomen Moottoriliitto ja AKK lähtivät hankkeeseen mukaan 2007 ja perustivat Kymi Ring osakeyhtiön, jonka selvitysmieheksi Timo Pohjola nimettiin.

Kokonaisuus ratkaisee

– Kun hanketta lähdettiin ajamaan liikkeelle, niin mukaan otettiin muutakin kuin pelkää moottoriurheilua. Olemme jalostaneet ajatusta koko ajan. Hankkeelle on tehty kolme kotimaista liiketoiminta- ja kehityssuunnitelmaa sekä yksi kansainvälinen masterplan. Jälkikäteen voi todeta, että viisautta oli lähteä rakentamaan kokonaisuutta, jossa on mukana 7-8 päätoimialaa. Ainoa, mitä ei mainittu alkupään suunnitelmissa on Toybarn-konsepti, joka on myöhemmin syntynyt.

– FIA:n kantavia ajatuksia on liikenneturvallisuuden lisääminen ja autoilun yleiseen näkyvyyteen panostaminen, joista 70 % sen toiminnasta muodostuu. FIA ja FIM edellyttävät samaa myös niiltä moottoriurheilukeskuksilta, jotka ovat niiden kanssa yhteistyössä. Turvallisuustyön pitää näkyä, selvittää Pohjola.

Kymi Ringin toimialat ovat kuljettajakoulutus- ja autoteollisuuden testaustoiminta, moottoriurheilu ja yrityspuisto. Kymi Ring rakentaa kaikki suorituspaikat ja varikkorakennukset, muitten alueelle tulevien muiden palvelujen rakentamisesta ja pystyttämisestä vastaavat sidosryhmät ja markkinavoimat. Kymi Ringin oma budjetti on 25 miljoonaa euroa, jolla saadaan rakennettua kaikki radat ja varikkorakennus.

Isot ajoneuvot ja autoteollisuuden testausalue

Alueelle tulee esimerkiksi kuorma- ja linja-autonkuljettajien koulutukseen tarkoitettu rata-alue, joka mahdollistaa heidän ammattipätevyysdirektiivin mukaisten koulutuspäiviensä suorittamisen muun ajo-opetuksen lisäksi. Rata on ainoa laatuaan Suomessa, jossa voi harjoitella täysperävaunullisella rekalla väistämisiä ja esimerkiksi vesiliirrosta tai liukkaalla radalla yhdistelmän oikaisemista ja pysäyttämistä - myöskin alamäessä. 

– Radan toteuttamisessa tehdään yhteistyötä itävaltalaisen Test & Training -yrityksen kanssa. Kyseessä on vähän sellainen isojen poikien harjoitusrata.

Koulutusalueelle tulee myös moottoripyörien käsittelyharjoitusalue, josta mm. Liikenneturva on ollut kovasti mielissään.

– Radalle tulee erilaisia kitkapintoja, ja sen voi myös kastella, joten lisähaastetta saadaan tarpeen mukaan.

Autoteollisuuden testausympäristönä alueelta odotetaan suuria, ja mahdollisille alueelle etabloitujille on varattu runsaasti tilaa rata-alueen eteläpuolelta.

– Testausympäristö sopii tietenkin olemassaolevaa teknologiaa edustaville autoille, sähköautoille sekä automaattisen ajamisen testaamiseen. Digitalisointi ja automaattiajaminen ovat liikenneministeriön kärkihankkeita, ja niiden odotetaan työllistävän Suomessa 15 vuoden mittaan suuren joukon ihmisiä.

– Tätä ja erilaista testaus- ja kisatoimintaa silmälläpitäen meillä on todennäköisesti maailman paras tiedonkeruujärjestelmä, johon kuuluvat valokuitu- ja 5G-verkot. 

Kartingia ja MotoGP:tä

Alueelle tulee myös karting-rata, joka on sen tasoinen, että sillä voidaan järjestää jopa lajin MM-kisat.

– On jo aikakin, sillä meillä on lajissa useita maailmanmestareita.

MotoGP-käyttöönkin kelpaavan moottoriradan suunnitelmat hyväksyttiin noin vuosi sitten. Siihen tulee jyrkkiä mäkiä sekä 1,2 kilometrin mittainen pääsuora, jossa vauhdit nousevat vähän ajoneuvosta riippuen jopa 380 km/h kieppeille. Kaikkiaan radan lopullinen mitta on 4,6 kilometriä. Rata voidaan jakaa kahteen osaan, joten siinä voidaan ajaa kahta eri kisaa samaan aikaan. Korkeuseroa radalla on noin 30 metriä.

– Saimme aikaan viisivuotisen sopimuksen MotoGP-kisojen järjestämisestä 15.7.2016. Ensimmäinen MotoGP-kisa ajetaan heinäkuun toisella puoliskolla 2018, Pohjola iloitsee.

Soralajit, kuten enduro, motocross ja rallicross järjestetään MotoGP-radan keskustassa, jossa on runsaasti tilaa kyseisiin toimintoihin.

Varikkorakennukseen tulee noin 3700 neliömetriä kahteen kerrokseen, joten siihen mahtuvat mukaan myös toimistot, tilat kuljettajakoulutukselle ja kansainväliseen tapaan noin 300 henkilöä imevä lehdistökeskus.

Varsinaisen yrityspuiston alueelle, joka rakentuu ulkopuolisen pääoman turvin aikanaan, tulee hotelli ja koulutustilat, tieturvallisuuspuisto ja autoteollisuuden testausalueet sekä autovalmistajien tilat.

Toybarn-konsepti on mielenkiintoinen: yrityspuiston alueelle radan välittömään läheisyyteen rakennetaan kaksikerroksisia taloja, joihin voi majoittua ja mennä radalle ajamaan, jos sattuu omistamaan vaikkapa Ferrarin, jolla ei tieliikenteessä oikein pääse testaamaan omia rajojaan. Ajamisen jälkeen auton voi tuoda alakertaan suojaan ja näytille. Rakennukset sopivat hyvin myös esimerkiksi autoteollisuuden järjestämiin malliesittelyihin.

Radan keskiosassa on myös tilaa vaikka festivaalien järjestämiseen, sinne mahtuu kerrallaan kevyesti kaksi pääesiintymislavaa.

Rakentaminen on edennyt hienosti

Radan rakentaminen osin soiselle ja kallioiselle alueelle on sujunut lopulta etuajassa. Radan 4,6 kilometrin kokonaismitasta tavoitteena oli saada pohja rakennettua jo noin 2,5 kilometrille tänä vuonna. Lopulta valmista tuli 3,5 kilometrin verran. Se tarkoittaa sitä, että ensi toukokuussa pohja on valmis koko matkallaan, ja päällystystöihin päästään ensi heinäkuussa.

Pohjan rakentaminen tehdään siten, että ensin räjäytetään ja kaivetaan noin kuusi metriä syvä ura radan kohdalle, valmiille uralle laitetaan viiden metrin paksuudelle kalliolohkareita ja sen päälle vielä metrin verran erilaisia täyteaineita, ennen kuin päästään radan pinnoittavaan asvalttiin asti.

– Pohja on pakko tehdä huolella, ettei routa pääse muuttamaan rataa. Jos Suomen tiepohjat rakennettaisiin samalla tavalla, routavaurioista ei olisi tietoakaan, Pohjola toteaa.

Radan pinnan tasaisuus on sitä luokkaa, että lentokenttäasvalttikin on siihen verrattuna melkein kuin vuoristorataa.

Kaivuu- ja maansiirtourakka on ollut ja on vielä jatkossakin suunnaton.

– Homman onnistuminen on ollut mahdollista hyvän työsuunnittelun ja maamassojen järkevän sijoittelun ja hyvin laskelmoitujen kuljetusten ansiota, Pohjola antaa tunnustusta urakointia hoitavalle Destialle.

– Täältä kaivettuja maamassoja ei viedä pois, vaan kaikki käytetään uudestaan ja sijoitetaan tänne maastoon.

Alueen korkeuserot ovat luontaisestikin suuret, ja radan pinta tulee olemaan melko korkealla sitä tällä hetkellä ympäröivästä maasta, joten turva-alueitten rakentamisessa radan pinnan tasolle tarvitaan vielä valtava määrä työtä. Pohjatyöt ovat suurelta osin yhtä vaativia kuin varsinaisen radan osaltakin. Myös lopun rataosuuden pohjan kaivaminen ja täyttäminen ovat kovan luokan urakoita.

Kunhan ratauoma on saatu kaivettua ja täytettyä kiviaineksella sekä tasoitettua, päälle ajetaan ja jyrätään seuraavat kerrokset sekä lopulta se päällystetään heinäkuussa 2017. Radalla ei voi ajaa, ennenkuin turva-alueet, ja niitä peittävä nurmikko ovat kunnossa. 

– Nurmikon pitää saada kasvaa rauhassa riittävän vahvaksi, muuten se ei tule koskaan kuntoon.

Tällä hetkellä varsinaisia ratatöitä ei tehdä, koska lumi ja vesi tekisivät tepposensa. Talvella työn alla on infrajärjestelmän; vesi- ja viemäröintijärjestelmien rakentaminen.

Ympäristö huomioitu hyvin

Moottoriratojen rakentamiseen liittyy yleensä aina vastustusta melu- ja saastehaittojen vuoksi. Pohjola on kuitenkin luottavainen, sillä asiaan on paneuduttu jo suunnitteluvaiheessa.

– Teimme tuhatsivuisen ympäristövaikutusselvityksen radasta, ja suhtaudumme asiaan vakavasti. Meillä on kaksi vahvaa valttia sen lisäksi: ensinnäkin rata ei sijaitse pohjavesialueella ja toiseksi vaikka normaalisti ajolupa myönnetään klo 7 -22 väliselle ajalle, me päätimme, että meillä ajaminen on sallittua klo 9-18 välisenä aikana.

Sitäpaitsi kun Voikkaan paperitehdas ja Myllykoski on molemmat suljettu, niin siinäkin mielessä suuri yleisö on seisonut takanamme, radan työllisyysvaikutukset kun ovat melkoiset.

Lisäksi radan olemassaolo tuo tarvetta lisätä majoituskapasiteettia sekä Lahdessa, Iitissä että Kouvolassa. Seurauksena on ollut jo mm. se, että Kouvolan uuteen Matkailukeskukseen rakennetaan myös majoitustilaa, joka olisi jäänyt rakentamatta ilman tätä ratahanketta, Pohjola pohtii.

Haasteita ja haasteita

Koska kyse on tämän mittakaavan hankkeesta, haasteita on myös riittänyt.

– Vaikka haasteita onkin ollut, olemme kuitenkin koko ajan tienneet, miten rata sijoittuu. Rakennustyönähän tämä on ollut valtava, mutta radan turva-alueiden rakentaminen on aivan yhtä iso projekti kuin itse radankin. Ja ilmasto sekä routa asettavat tietenkin Suomessa aina omat haasteensa.

– Meillä on ollut tavoitteena tehdä maarakentamisen osalta parasta jälkeä, mitä missään voi tehdä. Miksi emme olisi ajatelleet niin, että tekisimme parhaan mahdollisen radan missään? Tämähän on ykköskohde, jota tullaan katsomaan eri puolilta maailmaa, ja samalla näyte suomalaisesta osaamisesta.

Merkitys moottoripyöräurheilulle

Väheksymättä Kymi Ringin merkitystä millekään siellä jatkossa harrastettavalle moottoriurheilulajille, kysyimme Pohjolalta hänen ajatuksiaan siitä, mitä radan olemassaolo aikanaan ja siellä järjestettävät MotoGP-kisat merkitsevät suomalaiselle ratamoottoripyöräilylle?

– Minusta on ratkaisevaa suomalaisen moottoriurheilun kannalta, että sille on olemassa oma suorituspaikkansa. Suomalainen ratamoottoripyöräilijä on tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa ulkomaisiin kilpakumppaneihinsa verrattuna, kun lähtee ulkomaille. Hänellä menee ensimmäinen vuosi ihmetellessä sitä menoa. Ei voi olettaa, etteikö suorituskyky kärsisi siitä.

– Kun meillä on oma GP-rata, on hänen helpompi lähteä tasavertaisena ulkomaille, koska koko sirkus on hänelle jo tuttu asia. Samalla lajin näkyvyys paranee, ja saamme kovien GP-kisojen myötä lisää harrastajia lajin pariin, ja samalla kaikkien suomalaisten moottoriratojen käyttöaste kasvaa, Pohjola uskoo.

– Myös rahalliset panostukset lajiin pienenevät, kun harjoittelun vuoksi ei tarvitse erikseen lähteä jonnekin Keski-Euroopan ratojen äärelle treenaamaan.

– Saamme tämän radan avulla sekä harrastajia että sponsoreita lajiin lisää. Tämä mahdollistaa konseptin, jolla ratamoottoripyöräily ja mp-urheilu voivat kehittyä. Kunnon rata ja kovat kisat antavat impulsseja, joista tulee sisältöä ajamiseen. Kaikki kyllästyvät, jos joutuvat ajamaa samaa radanpätkää koko ajan.

– Meillä on maailman parhaat moottoriurheilijat, joten miksi he eivät ansaitsisi parasta mahdollista? Meillä on kolme tuoretta maailmanmestaria, pari Päivärinta / Kainulainen ja Eero Remes. Ja pitkästä aikaa näyttää muutenkin hyvältä, kun meillä on MotoGP:ssä, Moto2:ssa ja Moto3:ssa sekä Supersportissa kuljettajia ja lupaavia nousevia kykyjä. Heidän löytämisensä ja auttamisensa maailmalle onkin se alkuperäinen syy, miksi koko ratahanke pantiin vireille, Pohjola päättää.

Kaikkiaan moottoriurheilukeskukselle on varattu 600 hehtaarin maa-alue, josta varsinainen rata-alue ajoharjoittelu- ja yrityspuistoalueineen vie noin 100 hehtaaria.