Sakari Mäkisellä itsellään on työn alla vuosimallin 1982 Suzuki 550 GS, josta tulee aikanaan cafe racer. Tällä hetkellä pyörä on vielä alkuperäiskunnossa.

– On hienoa pystyä tarjoamaan tällainen kokoontuminen tavallisille ihmisille, jossa ovat myös motoristit ja hienot, rakennetut moottoripyörät mukana, Mäkinen kertoo.

Hän oli tyytyväinen tapahtuman sujumiseen.

– Tunnelmasta huomaa, että ihmiset viihtyvät hyvin. Tällainen näyttely ei ole mitään ilman yleisöä ja hienoja pyöriä.

Helsinki Bike Show on ride-in-tapahtuma, jossa löytyy rakennettuja pyöriä joka lähtöön. Mielikuva rakennetusta pyörähtää liittyy usein Harley-Davidsoniin ja siitä ruuvattuihin customeihin, mutta todellisuus on myös paljon muuta.

Näytillä ja pokaaleista kisaamassa oli kaikkiaan 110 pyörää tässä yhdennessätoista Helsinki Bike Show’ssa. Yleisöä oli Mäkisen arvion mukaan paikalla ”satoja”, tosin määrän arviointi oli vaikeaa, koska tapahtuma oli ilmainen, eikä siinä käyviä laskettu mitenkään. Meidän oleskelumme perusteella vierailijoita saattoi olla päivän mittaan tuhansia, sillä ihmiset tulivat ja menivät miltei koko päivän kestäneen tapahtuman ajan omalla rytmillään.

Hietsu on hyvä paikka

Myös sää suosi tapahtumaa. Lämmintä oli reilusti yli 20 astetta ja aurinko paistoi välillä täydeltä terältä.

– Aiemmin tapahtuma on järjestetty Helsingissä joko Kaivopuistossa, Tokoin rannassa ja jopa pariin kertaan Rautatientorillakin, Mäkinen toteaa. – Hietsussa Helsinki Bike Show järjestettiin nyt toisen kerran. Tämä on hyvä paikka, koska tänne on niin helppo tulla. Lisäksi täällä helsinkiläiset viettävät vapaa-aikaansa kesäisin; menevät rannalle ottamaan aurinkoa ja tulevat syömään jäätelöä.

Hietsu on helsinkiläisten suosima paikka, ja siellä on myös hyvin parkkipaikkoja tarjolla vieraille.

Rotta vai street?

– Tämä on hieno tilaisuus, sillä täällä on sekä japsipyöriä että Harrikoita, Mäkinen iloitsee. – Täällä näkyy rakennettujen pyörien koko kirjo. Yleisön mielikuva on, että rakennettu pyörä on yhtä kuin custom, mutta se voi olla cafer racer tai rottapyörä tai streetpyörä tai monta muutakin asiaa.

Myös MMAF:n hallituksessakin jako oli aiemmin custom-painotteinen. Nyttemmin japsien ja kustomeiden osuus on fifty-fifty.

– Aihiolla ei ole niin väliä, Mäkinen painottaa, eikä myöskään rakennustavalla, olennaista on se, että pääsee toteuttamaan itseään.

– MMAF:n tavoittena on valvoa rakentajien etua, että pyöriä rakentavat saavat toteuttaa mahdollisimman hyvin itseään, kunhan eivät vaaranna omaa turvallisuuttaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön pitää olla riittävän sallivaa.

Edunvalvoja

MMAF tekeekin paljon aivan perinteistä edunvalvontaa, pitää yhteyttä virkamiehiin, Trafiin ja kansanedustajiin, jotka pitää selvillä todellisesta tilanteesta sekä rakentajien tarpeista.

Varjona kaskessa Mäkinen kuitenkin näkee nykyisen hallituksen suunnitelmat moottoripyörien verottamiseksi.

– Odottelemme täsmällisesmpiä linjauksia, jotta näemme miten sitten ragoida.

– Kaikkein ajankohtaisin asia tällä hetkellä kuitenkin kopteri- eli rakentelulainsäädännön uusiminen. Olemme tehneet sen kanssa paljon töitä, että jotkin vanhaan lakiin liittyvät epäkohdat saataisiin korjattua.

– Yksi asia, mihin myös pyrimme vaikuttamaan, on jäsenmäärän kasvu. Toivomme, että kaikki rakentelusta vähänkään kiinnostuneet liittyisivät MMAF:ään, ja tukisivat edunvalvontatoimintaamme. Jäsenmaksun suuruus on vain 25 euroa vuodessa, mutta pienistä puroista muodostuu isoja asioita, Mäkinen päättää.